Samalla kun huolehditaan lasten oikeudesta tulla kuulluksi ja osallistua, pidetään mielessä lapsen kehitykseen liittyvät rajoitukset itsenäiseen asiakkuuteen. Varhais- ja keskilapsuudessa lapsi voi olla itsenäinen asiakas vain poikkeustapauksessa (esimerkiksi lastensuojelu). Käytännössä asiakkaana on lapsiperhe, vanhemmat ja lapset kehitysyhteisönä. Itsenäinen asiakkuus tulee ajankohtaiseksi vasta silloin kun lapsi on varttunut vastaanottamaan siihen liittyvät vastuut. Erityisesti on huomattava, että kehitysyhteisöissään (esim. päiväkoti, koulu, harrastus- ja nuorisotilat) lapset ja nuoret eivät koskaan ole asiakkaita, vaan yhteisöjensä jäseniä.