HYVINVOINTIOPPIMINEN

Lasten ja nuorten hyvinvointia on useimmiten edistetty ehkäisemällä ja hoitamalla pahoinvointia. Hyvinvoinnin edistämisen asiantuntijuus on rakentunut ongelmakeskeiseksi. Ongelmien varhainen toteaminen ja hoito ovat myös tulevaisuudessa tärkeitä tehtäviä, mutta niiden rinnalla on entistä tehokkaammin edistettävä hyvinvointia ennen ongelmien ilmaantumista.

Hyvinvointioppiminen tarjoaa hyvän perustan hyvinvoinnin vahvistamiselle. Lapset ja nuoret oppivat hyvinvointia ja myös pahoinvointia syntymästä alkaen. Hyvinvointioppimisen tärkeimmät vaiheet ovat varhaislapsuudessa, mutta se jatkuu koko elämänkulun ajan. Lasten yksilöllisen oppimisen rinnalla myös heidän kehitysyhteisönsä oppivat hyvinvointia (”oppivat organisaatiot”).

Hyvinvointioppimisen ja – osaamisen tärkeitä oppimissisältöjä ovat
1) oman ja ympäristön hyvinvoinnin arviointi ja tulkinta,
2) vuorovaikutus ja sosiaaliset taidot,
3) arkielämän rakentuminen ja rytmit,
4) liikkuminen,
5) ruokailu,
6) lepo ja rentoutuminen,
7) elimistön ja mielen viestien havaitseminen ja tulkinta, sekä
8) itsehoito.

Kaikilla näillä alueilla lapset, nuoret ja heidän kehitysyhteisönsä oppivat ja heille voidaan myös suunnitelmallisesti opettaa hyvinvointia.