Työsopimus

Työsopimus on työelämän perussopimus. Työsopimuksen laatiminen ei edellytä tiettyä muotoa, se voidaan solmia suullisesti, kirjallisesti tai sähköisesti. Myös hiljaisesti syntyvät työsopimukset ovat päteviä. Tällaisia sopimuksia syntyy esimerkiksi silloin kun määräaikainen työsopimus päättyy, mutta työntekijä jatkaa tästä huolimatta työntekoa.

Työsopimus mielellään kirjallisena

Vaikka myös suullinen sopimus on pätevä, kannattaa työsopimus aina tehdä kirjallisesti, jotta työsuhteen pelisäännöt ovat selviä sekä sinulle että työantajalle. Suullisesti sovittuja asioita voi jälkikäteen olla vaikea muistaa ja todistaa. Työsopimukseen on hyvä kirjata ainakin osapuolet, työn alkamisajankohta, työntekopaikka, työtehtävät, palkka ja sovellettava työehtosopimus. Jos työsopimus on suullinen tai sähköinen, on silloinkin työntekijälle annettava kirjallinen selvitys työnteon ehdoista.

Työsuhteen kesto

Työsopimuksessa on myös käytävä ilmi määräaikaisen työsuhteen kesto ja syy. Työsopimus voidaan tehdä määräajaksi vain perustellusta syystä. Tällainen syy voi olla esimerkiksi sijaisuus tai työn luonne. Työsuhteen katsotaan olevan voimassa toistaiseksi, ellei työsuhteen kestosta ole sovittu. Toistaiseksi voimassaoleva työsuhde lakkaa vain erityisistä syistä, joita voivat olla työnantajan taloudelliset vaikeudet, merkittävät tuotannon muutokset tai työntekijän työnantajaa vahingoittava käytös.

Koeaika

Työsopimuksessa voidaan sopia myös koeajasta. Se saa kestää enintään neljä kuukautta. Koeaika voidaan kuitenkin sopia kuuden kuukauden pituiseksi, mikäli työnantaja kouluttaa työntekijää yli neljä kuukautta. Määräaikaisessa, alle kahdeksan kuukautta kestävässä työsuhteessa koeaika saa olla enintään puolet määräaikaisen työsuhteen kestoajasta. Koeaikana sekä työntekijä että työnantaja voivat purkaa työsopimuksen päättymään välittömästi, mutta ei epäasiallisella perusteella.

Työaika

Työaika on se aika, jonka työntekijä käyttää työntekoon tai on velvollinen olemaan työpaikalla tai muutoin työnantajan käytettävissä. Säännöllinen työaika on lain mukaan enintään kahdeksan tuntia vuorokaudessa tai 40 tuntia viikossa. Useilla aloilla säännöllinen viikoittainen työaika on kuitenkin sovittu 37,5 tunniksi. Työaika voi joustaa päivittäin, viikoittain ja kuukausittain, mutta säännöllisen työajan on tasoituttava työaikalain ja työehtosopimusten mukaisesti.

Ylityö on työtä, jota tehdään yli lain tai työehtosopimuksen mukaisen säännöllisen työajan enimmäismäärän. Ylityöstä on sovittava joka kerta erikseen, eikä siihen ole pakko suostua. Muista pitää kirjaa omasta työajastasi varsinkin jos teet ylitöitä. Oma työaikakirjanpito on todisteena tehdyistä ylitöistä. Tarkempia tietoja työajasta ja sen tasoittamisesta sekä ylityöstä ja sen korvaamisesta löydät Työaikalaista sekä oman alasi työehtosopimuksesta. Nämä löydät finlex palvelusta. 

Vuosiloma

Vuosilomaa ansaitaan työssäolokuukausien perusteella. Lisäksi sen pituuteen vaikuttavat työvuodet. Alle vuoden työsuhteessa vuosilomaa ansaitaan yleensä kaksi päivää kultakin työssäolokuukaudelta. Yli vuoden jatkuneessa työsuhteessa lomaa saadaan yleensä 2,5 päivää kuukautta kohti. Työehtosopimuksissa voidaan sopia pidemmistä lomista. Sinun kannattaakin selvittää, mitä työehtosopimuksessasi on sanottu vuosilomasta. Tarkempaa tietoa vuosilomasta löydät myös työ- ja elinkeinotoimiston sivuilta ja Vuosilomalaista finlex palvelun sivuilta.

Lisää tietoa löytyy myös NettiNapin sivuilta ja Mol.fi -sivuilta